10 asiaa, jotka ärsyttävät omissa vanhemmissa

Sanotaan, että perhe on pahin. Näinhän se monissa perheissä onkin, heitä kun et voi valita. Yhdellä on juoppo isä ja toisen äitiä ei kiinnosta auttaa lastenlasten hoidossa, koska oma pesue on jo työllä ja tuskalla saatu saateltua omilleen jne. Kyllähän me kaikki varmaan keksimme jotain ärsyttävää vanhemmistamme, mutta usko pois, heitä varmasti myös ärsyttää jotkut asiat meissä, omissa lapsissaan. Sanotaan myös, että lasten tehtävä tässä maailmassa on tuottaa pettymys vanhemmilleen ja toisin päin. No, aika iso väite mutta pettymykset kyllä kuuluvat elämään ja me kaikki ollaan ärsyttäviä jonkun mielestä. Alla lista asioista, jotka usein ärsyttävät omissa vanhemmissa. Tai ainakin jonkun vanhemmissa.

Napanuora ei katkea

Jotkut (äidit) eivät osaa katkaista napanuoraa missään vaiheessa, vaan lasta hyysätään vielä keski-iän kynnykselläkin, siis kun LAPSI on keski-iän kynnyksellä! Vanhemmat, yleensä tosiaan äiti, passaa ja hössöttää kaikessa, tekee asioita lapsen puolesta; esimerkiksi käy siivoamassa lapsensa asunnon, laittaa ruokaa, maksaa elämisen kuluja ja muutenkin saattaa viettää erittäin paljon aikaa lapsensa kanssa ja osallistua tämän elämään ja päätöksiin. Tässä vanhempi kuitenkin tekee lapselle karhunpalveluksen, sillä jokaisen meistä olisi hyvä opetella itsenäistä elämää ja pärjäämään arjessa omillaan, mutta sitä ei voi oppia, jollei päästetä kokeilemaan omia siipiä missään vaiheessa. Totta kai lapsen elämään saa ja kuuluukin osallistua vielä silloinkin, kun he ovat aikuisia, mutta liika on liikaa! Joillakin vanhemmilla saattaa jopa lässytys tai tietynlainen äänensävy, jäädä päälle ja aikuiselle lapselle puhutaan vielä tuolla ärsyttävällä ”vauvaäänellä”. ”Ottaako Jormuli vielä perunamuussia, nii! Tuoosta, noooin.”

Sukupolven välinen kuilu

On faktaa, että elämme erilaista elämää kuin vanhempamme, koska maailma muuttuu, vieläpä todella nopeasti. Jotkut vanhemmat jäävät junnaamaan menneeseen ja vertaavat koko ajan lapsensa elämää omaan elämäänsä saman ikäisenä, ymmärtämättä sitä, että maailma on eri nyt kuin silloin. Syntyy konflikteja, kun lasten ei anneta tallata sitä omaa polkua ja elää eri tavalla, eikä edes yritetä ymmärtää ja tuomitaan lapsen valinnat ja elämäntyyli. Monet lapset haluavat kuitenkin miellyttää omia vanhempiaan, mutta ei kuitenkaan oman elämänlaadun ja onnellisuuden kustannuksella ja voi tuntua todella pahalta sydämessä, jos vanhempi osoittaa pettymystään jatkuvasti ja arvostelee elämääsi.

Valittaminen

Jotkut ihmiset muuttuvat negatiivisiksi vanhetessaan. Mistähän sekin johtuu? Onko elämä ollut yksi pettymysten summa ja sitten alkaa armoton valitus kaikesta, kun mitta on täysi! Tai kenties selässä on repullinen käsittelemättömiä menneisyyden haamuja ja asioita ja ne purkautuvat negatiivisella käyttäytymisellä, etenkin lapsia kohtaan. Heille kauhistellaan ja urputetaan maailman menosta, omista sairauksista ja naapureista ja maalaillaan, kuinka ennen kaikki oli paremmin ja nyt ei ole mikään hyvin ja vali vali vali. Raskasta kuunneltavaa.

Omien ongelmien kaataminen lasten niskaan

Kaikilla meillä on ongelmia ja niistä saa ja pitää puhua. Vanhempien tulisi kuitenkin miettiä kenen niskaan ongelmansa kaatavat. Jos ystäviä ei ole (kannattaa muuten katsoa peiliin ja miettiä miksi heitä ei ole), vaan ainoat luottohenkilöt ovat omia lapsia, niin kannattaisi miettiä ihan ammattilaisille puhumista. Terapia kunniaan! Varsinkin, jos parisuhde rakoilee ja parisuhteen toinen osapuoli on lasten toinen vanhempi, niin lapset eivät välttämättä halua joutua puun ja kuoren väliin ja valita puoliaan. Mieti tilanne, että äitisi soittaa harva se päivä ja haukkuu isäsi (jonka kanssa hän itse on vielä yhdessä) maan rakoon, kuinka isäsi taas sitä ja taas tätä ja on ihan paska tyyppi jaadijaadijaa… tosi kivaa kuunneltavaa. ”Mutsi hei, se on kuitenkin mun iskä ja ehkä sinussakin saattaa olla jotain vikaa.” Todella, todella epäreilu asetelma. Lapsen velvollisuus ei ole ratkoa omien vanhempiensa avioliitto-ongelmia, vaan hänellä on oikeus muodostaa omat mielipiteensä vanhemmistaan ja luoda molempiin turvallinen suhde ilman toisen vanhemman mustamaalauksen aiheuttamia ajatuksia.

Hermot meni ja nyt rauhoittava musiikki ja oma rauha auttaisi tähän hetkeen? Kokeile myös, jos kynttilän valo auttaisi viilentämään hermoja.

Liiallinen suojelu

Lapselle pitää suoda turvallinen lapsuus ja suojella heitä vaaroilta. Elämässä kuitenkin sattuu ja tapahtuu ja monista kommelluksista oppii paljon. Lasta ei siis pidä liikaa suojella ja tällä tarkoitan sitä, että kaikkea ei tarvitse kieltää, vaan lapsen pitää saada myös kokeilla erilaisia asioita ja rajojaan. Onhan se pelottava ajatus, että teinisi haluaa lähteä vaihto-oppilaaksi tai kielikurssille ulkomaille, kyllähän siellä kaikkea voi sattua ja vaaroja on, mutta mukaan tarttunee myös paljon hyviä oppeja, kuinka pärjätä itse maailmalla, kielitaitoa ja muuta elämää rikastuttavaa kokemusta. Jotkut vanhemmat saattavat myös siten suojella liikaa aikuisia lapsiaan, että ei esimerkiksi kerrota vakavista sairauksista. ”Mulla on nyt tää syöpä mutta en kerro lapsille, kun en halua huolestuttaa ja olla vaivaksi…”

Velka

Jotkut vanhemmat ajattelevat, että lapset ovat heille elämänsä velkaa, koska vanhemmat ovat pitäneet huolta täysi-ikäiseksi saakka ja kustantaneet elämän; ruuan, asumisen, vaatteet, harrastukset jne. He ajattelevat, että jossain vaiheessa vuoro vaihtuu ja lasten pitää hoitaa sairaita ja vanhoja vanhempiaan kuolemaan saakka. Tottakai varmaan suurin osa meistä hoitaakin, ihan pyyteettä ja puhtaasta tahdosta. Mutta ajatus siitä, että lapsi olisi sen jotenkin velkaa on absurdi ja täyttä bullshittiä! Lapsi ei koskaan, missään tilanteessa, ole valinnut syntyä tähän maailmaan, eikä vanhempiaan, eikä suostunut minkäänlaiseen velkaan heille. Vanhempi sen sijaan on tehnyt päätöksen hankkia lapsen ja siinä vaiheessa hänen velvollisuutensa on huolehtia hänestä. Lapsi ei ole vanhemmalleen velkaa yhtään mitään.

Omien ongelmien vähättely

Mikäli vanhemmalla on jokin sairaus tai ongelma, johon pitää kiinnittää huomiota ja jota on syytä hoitaa, pitäisi vanhemman ottaa lapsen huoli vakavasti. Lapsi ei halua menettää vanhempaansa, vaikka he olisivatkin ärsyttäviä. Vanhempi saattaa kärsiä esimerkiksi päihdeongelmasta, tai korkeasta verenpaineesta ja lapsi yrittää opastaa terveellisiin elämäntapoihin tai A-klikinalle, mutta vanhempi ei ota apua vastaan ja jatkaa turmiollista elämäänsä… Elämäntapojen muuttaminen on vaikeaa, se on fakta, mutta on todella epäkunnioittavaa ja loukkaavaa huolestunutta lasta kohtaan, ettei edes yritetä!

Kavereiden vikittely

Tätä voi tietysti tapahtua sukupuolesta riippumatta, mutta yleisempää on niin päin, että nuorten tyttöjen kaveripiirissä aina jollain on isä, limainen vanha ukko, joka aina katsoo vähän liian pitkään, ehkä kommentoi häiritsevään sävyyn ulkonäköäsi ja muidenkin teidän porukan mimmien. Yäk! Kaikkia myös vähän säälittää se hänen tyttärensä, heidän kaverinsa, kun sillä on tuollainen faija… ja jos se limainen vanha ukko sattuu olemaan sinun faijasi, niin auta armias kun ärsyttää ja ennen kaikkea hävettää. Et halua kutsua kavereitasi kylään koska isäsi ei osaa käyttäytyä.

Ikuinen riitely

Ovatko vanhempasi läheisriippuvaisia toisistaan? Oletko koko ikäsi kuunnellut heidän riitelyä? Nähnyt ehkä kerran kahdenkymmenen vuoden aikana, kun he pussaavat? Toisilleen ja toisistaan he puhuvat epäkunnioittavaan sävyyn ja aina tiuskivat tai tavalla tai toisella ärsyttävät toisiaan. Olet koko ikäsi miettinyt miksi he eivät eroa? Et näe yhtään ainoaa järkevää syytä miksi he ovat yhdessä? Ärsyttävää tappelua päivästä toiseen.

Uudet puolisot

No, jotkut onneksi älyävät erota, jos liitto ei toimi ja kumpainenkin saattaa tulla äärimmäisen onnelliseksi liiton jälkeen, joko omillaan tai uusissa suhteissa. Joskus kuitenkin käy niin, että eronnut vanhempi löytää uudeksi kumppanikseen jonkun ihan monsterin kenen kanssa sinä et sitten millään tule toimeen. Se syö sinun ja vanhempasi välejä, varsinkin jos vanhempasikin muuttuu uuden puolison seurassa ihan erilaiseksi, ärsyttäväksi.