Tämä on kolmas ja viimeinen osa Johanna Huhtamäen haastattelusta ja sen on kirjoittanut Marjut. Haastattelimme diplomi-insinööri, tietokirjailija ja väitöstutkija Johanna Huhtamäkeä kiitollisuudesta. Voit lukea lisää Johannasta hänen nettisivuiltaan www.dreamstar.fi. Jos haluat tietää, kuinka kiitollisuutta voi harjoittaa, lue ihmeessä eteenpäin.

Jos ihminen kokee, että elämä on pelkkää alamäkeä ja tuntee olevansa onneton, kuinka kiitollisuutta kannattaa harjoittaa?
Johanna kertoo, että monet tutkimukset osoittavat kiitollisuuden lisäämisellä olevan positiivinen vaikutus masennuksesta toipumiseen ja tuolloin on epätodennäköisempää, että masennus uusiutuisi. Toisaalta on myös sellaista tutkimusnäyttöä, jotka osoittavat päinvastaista. Johanna haluaa kuitenkin nostaa ydinasian esille. Jos olemme sellaisen asian ääressä, että haluamme alkaa harjoittamaan kiitollisuutta, harjoitustapa tulisi sopia kyseiselle ihmiselle. Ei ole vain yhtä tapaa, joka sopisi kaikille tai jota kaikkien tulisi harjoittaa. Johanna antaa tähän esimerkin: ”Jos masentuneelle ihmiselle sanotaan tiukat ohjeet, että joka päivä kirjoitat viisi asiaa, mistä olet kiitollinen, hän voi kokea sen kuormittavana”. Tuolloin masennuksen kourissa oleva voi kokea asian niin, että en tähänkään pystynyt. Tämä ei ole missään nimessä tarkoitus. ”Puhun ihmisille aina niin, että testatkaa erilaisia tapoja” Johanna jatkaa. Jos inhoaa kirjoittamista, silloin ei kannata kirjoittaa asioita ylös. Se, mistä on kiitollinen, voi vaikka kertoa omalle puolisolle, äidille tai sanoa ne itse ääneen tai omassa mielessä. Tärkeää on se, että kiitollisuusharjoituksia haluaa tehdä. Ettei niitä vain tehdä sen vuoksi, että ”tätä kuuluu nyt tehdä”.
”Jos masentuneelle ihmiselle sanotaan tiukat ohjeet, että joka päivä kirjoitat viisi asiaa, mistä olet kiitollinen, hän voi kokea sen kuormittavana”
On myös ihmisiä, jotka eivät osaa tuntea kiitollisuutta, he eivät tiedä, mitä se tarkoittaa tai miltä sen kuuluisi tuntua. Jos heitä kehottaa kirjoittamaan kolme asiaa, josta ovat kiitollisia, he eivät tähän välttämättä pysty. Yksi matalan kynnyksen tapa on kokeilla kirjoittaa kolme hyvää asiaa, jotka on tapahtunut päivän aikana. Tällöin ei oteta kantaa kiitollisuuteen ja tämä keino voi olla helpompi hahmottaa. Nämä kolme hyvää asiaa voi olla todella pieniä, kuten ”tänään ei tarvinnut torkuttaa herätyskelloa”, Johanna toteaa. Myös yksi tapa on vain yksinkertaisesti kiittää jotain ystävää. Tämä myös lisää kiitollisuuden tunnetta.
Positiivisuus ja positiivisuuden tunteminen on nykyajan trendi. Olet kirjoittanut kirjan ”Pakkopositiivisuudesta tasapainoon”. Kertoisitko lyhyesti, mistä kirja kertoo ja kuinka itse näet tämän nykyajan trendin?
Hyvä kysymys, Johanna toteaa aluksi ja jatkaa: ” Nykyajan positiivisuustrendi… mä sanoisin, että se on sekä mun mielestä äärimmäisen ilahduttavaa että tavallaan huolestuttavaa”. Johannan mielestä on hienoa, että hyvin pessimistisen ja melankolisen suomalaisuuden rinnalle on tuotu ajatusta, että elämä ei ole pelkästään synkkää ja kurjaa. On hyvä, että on tuotu toisenlaista ajattelua ja me voimme itse valita nähdä asiat toisin. Johanna jatkaa vielä, että positiivisia tunteita on tutkittu ja kiitollisuus lukeutuu positiivisten tunteiden alle. Positiivisilla tunteilla on monia hyviä vaikutuksia ja se, että pystymme tuntemaan näitä tunteita, se on todella hyvä ja terveellinen ominaisuus. Onnellisuus lisää mahdollisuutta menestyä ja positiivisilla tunteilla on tähän vahva yhteys. Positiiviset tunteet laajentavat konkreettisesti meidän näkökenttäämme ja kykyä ajatella.
”Niin sanotusti oikea positiivisuus ei kiellä vaikeita tunteita.”
Miksi tämä positiivisuustrendi on myös haitallista? Valitettavasti olemme kääntäneet nykyaikana positiivisuuden sellaiseksi, mitä se ei tieteen valossa ole, Johanna toteaa. Olemme kääntäneet sen vaikeiden tunteiden kieltämiseksi. Niin sanotusti oikea positiivisuus ei kiellä vaikeita tunteita. Vaikeilla tunteilla on myös tärkeä rooli ja niiden kanssa pitää pystyä elämään. Jos lähdemme kulkemaan tietä, jossa kielletään huonot tunteet, kuten kateus, pelko ja epävarmuus, olemme tuolloin haitallisessa tilanteessa. Tällöin emme todellisuudessa kohtaa itseämme. Johanna kertoo, että tähän asiaan hän ottaa kantaa myös kirjassaan. Kuinka onnellisuus ei ole vain hyvää ja kaunista vaan, jos haluamme löytää kestävän onnen ja tasapainon elämään, meidän tulee myös kohdata ne negatiiviset ja jopa pelottavat tunteet. Elämässä tulee vastaan paljon asioita, jotka eivät ole reiluja, Johanna jatkaa. Elämä on epäreilua. Meillä on tällaisessa tilanteessa kaksi vaihtoehtoa: katkeroitua tai antaa asian olla, hyväksyä se ja mennä eteenpäin. Johannan kirjassa ravistellaan tätä nykyajan positiivisuus ja onnellisuus käsitettä ja tuodaan laajempi ajatus siihen, mitä onnellisuus ja tasapainoinen elämä tarkoittaa.
Tämän haastattelun aikana opimme paljon kiitollisuudesta, mikä vaikutus sillä on ihmisiin, kuinka se vaikuttaa niin onnellisuuteen kuin menestymiseen ja miten sitä voi harjoittaa. Jos et ole vielä lukenut aikaisempia haastattelun osioita pääset ensimmäiseen tästä ja toiseen tästä.