Ihmissuhteet tuntuu nykyään olevan pelkkiä pelejä. On kaikenlaista talking stagea ja casual datingia – sen lisäksi, että monet tuntuvat edelleen käyttävän toisia ihmisiä oman egonsa pönkittämiseen ghostaamalla tai esittämällä kiinnostunutta. Mutta voidaan varmasti olla samaa mieltä siitä, että ghostaaminen (eli yhtäkkinen katoaminen) tuntuu kaikista pahimmalta. Varsinkin tilanteessa, jossa ghostaaja on itse ollut ensin erittäin kiinnostunut ja innokas sinusta. Ego se on tässäkin, joka pahimman kolauksen kokee, kun et ollutkaan sitä, mitä toinen halusi, mutta kun on kyse aikuisista ihmisistä, tulisi edes jonkinlaiset käytöstavat muistaa.
In my opinion, on erittäin törkeää ja lapsellista ylipäätään ghostata. Vaikka ghostaus tapahtuisi hyvinkin äkkiä ensikohtaamisesta tai ensiviesteistä. Jokaiselle meistä on varmasti ainakin yritetty opettaa käytöstapoina kohdella toista vähintäänkin neutraalisti, joten ei pitäisi olla kyse siitä, etteikö jokaisella meistä olisi pohjaa sille, miten toimia, kun haluaa ”lopettaa”. Se yksi viesti riittää; ”Sori, nyt ei natsannut sittenkään”. Ja sen kirjoittamiseen sulta menee viisi sekuntia.
Mikä on ghostaamista, mikä roikuttamista?
Jos mennään yhden illan viestittelyjä pidemmälle ja tavataan muutamankin kerran sekä vaihdetaan ajatuksia siitä, että kumpaakin kiinnostaa edelleen nähdä ja tutustua.. Ja yhtäkkiä toinen katoaa tai hiljenee, niin voidaanko silloin enää puhua ghostaamisesta? Onko kyse silloin siitä, että on jätetty toinen varalle tai roikkumaan? Onko sekään reilua?
Olen itse ollut siinä tilanteessa, että olen suorastaan toivonut toisen ghostaavan minut. Nyt mietitte, että miksi – juurihan sinä kirjoitit, että se on huonoa käytöstä ghostata? Tähänastista sinkkuelämääni miettiessä, paskinta koskaan on ollut se, että joku on halunnut ensi alkuun tutustua ja tavata mua hyvinkin intensiivisesti, mutta yhtäkkiä iskeekin totaalinen radiohiljaisuus. Siinä ei enää itsekään tiedä, pitäisikö laittaa viestiä vai päätellä, että ”tässäkö tää oli” – niin kuin Arttu Wiskari laulaa.
Pyrin itse olemaan aina suorapuheinen ja kerron avoimesti toiselle, jos jokin askarruttaa tai painaa mieltä. Viikon radiohiljaisuuden aikana laskin kysyneeni kolmesti, että nähdäänkö? – onko kaikki hyvin? – ajatteletko minua? – mitä teet? Ja kyllä minulle vastattiin, mutta vastaukset olivat lyhyitä ja eleettömiä aiempaan viestittelyyn verrattuna. Kun lopulta kysyin, onko kiinnostus yksipuolista, sain vastaukseksi anteeksipyynnön ja vetoamisen kiireeseen. Mutta kun tiedän, että yhden emojin lähettäminen kestää 3 sekuntia, eikö hän enää edes sen vertaa minua ajatellut?
Silloin toivoin, että hän olisi vain kadonnut kaikkialta eikä minun olisi tarvinnut tehdä hänen estämistään itse, koska loppupeleissä hän oli se, jota ei enää kiinnostanut, joten..
Tiedätkö, mitkä ovat selkeitä merkkejä siitä, ettei mies ole kiinnostunut sinusta? Käy lukemassa täältä!
Kun sinusta tuntuu, että roikut, päästä irti
Tämän kokemuksen myötä voin vain todeta ihan kaikille – sukupuoleen, ikään tai elämäntilanteeseen katsomatta, jotka tuohon yllä mainittuun tilanteeseen pystyvät samaistumaan; PÄÄSTÄ IRTI. Lähetä se yksi viesti, jossa sanot kiitos ja näkemiin. Sinua sattuu joka tapauksessa ja vähiten satutat itseäsi silloin, kun päätös irtaantua yksipuolisesta ihmissuhteesta tulee omasta aloitteestasi. Ja usko kun minä (sekä todennäköisesti sun kaveritkin) sanon, että vastapuolen reaktio sinun irtaantumiseesi kertoo enemmän, kuin se, mitä hän on alussa antanut sinun ymmärtää.
Meihin jokaiseen on istutettu hylätyksi tulemisen pelko. Jokainen meistä pelkää omalla tavallaan torjuntaa tai hylätyksi tulemista. Kaikilla se ei ilmene samalla tavalla, mutta kaikissa meissä se pelko on, koska meillä on sitä vastaan tarve tulla kuulluksi, nähdyksi ja huomatuksi. Tämä pelko estää meitä tekemästä tällaisia päätöksiä – me joko mietimme satuttavamme toista osapuolta (mitä emme tietenkään haluaisi toiselle tehdä) tai pelkäämme sitä, miten paljon meitä itseämme sattuu, kun päästämme irti ihmisestä, johon on muodostunut jonkinlainen suhde. Oli se sitten sitä kasuaalia deittailua tai tapailua – ihmissuhde se on silti.
Kliseet ovat kliseitä syystä. Ne toimii. Jos hän haluaisi, hän laittaisi viestin. Jos häntä kiinnostaisi, hän kysyisi. Jos hän välittäisi, hän osoittaisi sen. Ja jos saat vetoomuksen kiireeseen joka kerta, kun laitat hänelle viestiä, muista: Sillä ihmisellä, joka oikeasti haluaa teidän ihmissuhteenne toimivan, on aina aikaa laittaa edes se yksi viesti; ”Anteeksi, mulla tulee olemaan nyt tosi kiire lähiaikoina, mutta mä en ole unohtamassa sua”. Tai edes se yksi pusuemoji. Muista se.