Hanna Härmä: Äitikirja – voimakirja ruuhkavuosiin (2020)
Riittämättömyyden tunne on nykypäivän vitsaus, joka koskettaa aika montaa meistä, etenkin ruuhkavuosia eläviä äitejä. Riittämättömyyttä koetaan kotona, jos työ nappaa liian suuren osan ajasta, mikä on lapsilta ja perheeltä pois ja riittämättömyyttä töissä, kun ei voi venyä ja paukkua ja joustaa enää samalla tavalla kuin ennen lapsia. Työelämässä on muutenkin yleensä paineita riittämiin ja kotonakin äidit haluavat usein pyrkiä täydellisyyteen ja ”oikeanlaiseen” äitiyteen ja saattavat stressaantua ja kokea huonommuutta, jos kaikki ei olekaan täydellistä ja somesopivaa. Nämä ajatukset ovat myrkyllisiä ja kuormittavat entisestään. Joka suuntaan pitäisi revetä, mutta kaikkihan me tiedämme, ettei se ole mahdollista.
Hanna Härmän esikoisteos ”Äitikirja – voimakirja ruuhkavuosiin” on helppolukuinen hyvän mielen kirja, johon voi tarttua koska vaan ja lukea vaikka sieltä täältä, koska se on täynnä sekä kannustavia ja positiivisia ajatuksia että ihan konkreettisia vinkkejä ruuhkavuosiin. Kirja sopii siis erityisesti pienten lasten vanhemmille ja raskaana oleville. Teos käsittelee muun muassa erilaisia ihmissuhteita; suhdetta itseen, lapseen tai lapsiin, puolisoon, ystäviin, omiin vanhempiin, sekä myös vieraisiin ihmisiin. Muita kirjan teemoja ovat läsnäolo, onnellisuus, kiitollisuus sekä suhtautuminen ja asenne erilaisiin asioihin, tilanteisiin ja elämän tapahtumiin.
Ruuhkavuodet
Ruuhkavuosilla yleensä tarkoitetaan aikaa, jolloin lapset ovat pieniä, työelämään on palattu ja arki täyttyy töiden ja lasten hoidon lisäksi kotitöistä, mahdollisesti omien ikääntyvien ja ehkä sairaiden vanhempien hoitamisesta ja niin edelleen. Perheen kasvaessa tarvitaan yleensä lisää tilaa ja monet saattavat esimerkiksi rakentaa samaan aikaan taloa tai muuttaa ja remontoida, kun työt ja lasten koulut ja harrastukset pyörivät. Hirveästi niin sanottua luppoaikaa ei ole ja omat harrastukset saattavat olla kaukainen muisto vain, samoin kuin kiireettömät hengailuillat ystävien kanssa.
Ruuhkavuodet ovat väistämättä kuluttavia, eikä väsymykseltä voi välttyä, mutta kuitenkin moni kokee ruuhkavuosien tai ainakin sen ajan, kun lapset olivat pieniä, elämänsä parhaimpana aikana. Kaiken kiireen ja väsymyksen keskellä kuitenkin tapahtuu ne ihmeistä suurimmat eli kaikki lasten ihanat uudet oivallukset ja kehitysvaiheet ja kasvaminen omiksi persoonikseen. Se on ainutlaatuista. Myös oma suhtautuminen ja asenne elämään vaikuttaa jaksamiseen ja tietenkin se, kuinka paljon itse itselleen paineita asettaa. Paljon pieniäkin asioita voi tehdä (tai jättää tekemättä) helpottaakseen omaa ja perheen elämää. Noita asioita tehdään ennen kaikkea korvien välissä.
Perfektionismi
Suorittamisesta ja täydellisyyden tavoittelusta tulisi ihan ensimmäisenä luopua, se ei tuo onnea. Täydellisyyden tavoittelulla ei nimittäin Härmän mukaan ole mitään tekemistä hyvän työjäljen kanssa. Hän viittaa luovuustutkija Julian Cameronin tekstiin, jonka mukaan ”perfektionismi on itsensä kieltämistä, edistyksen jarruttamista ja haluttomuutta siirtyä eteenpäin ajallaan. Siinä ei tavoitella parasta vaan totellaan sisäistä ääntä, joka väittää, ettei työn tulos ole milloinkaan riittävä. Luovuttaminen on osa luovuutta, jolloin ihminen tekee parhaansa annetuissa olosuhteissa. Jotta voi tehdä jotakin hyvin, se tulee ensin tehdä huonosti.” Allekirjoitan lauseen täysin, sillä sama pätee oppimiseen. Kaikista eniten olen elämässäni oppinut virheistäni. Niitä ei siksi tulisi pelätä! Olen myös kuullut ystävältäni mainion ohjenuoran, mikä pätee erilaiseen suorittamiseen, myös arkisiin askareihin: ”rimaa hipoen on parempi kuin briljantisti kesken jäänyt.”
Ajankäyttö
Ruuhkavuosien suurimmat haasteet liittyvät siis yleensä aikaan, ajankäyttöön. Pitäisi sitä ja pitäisi tätä, mutta kun ei ehdi ja kerkeä. Monet äidit ottavat paineita esimerkiksi liikunnasta. Oman kunnon annetaan rapistua ja tekosyynä käytetään ajanpuutetta; ”minulla ei ole aikaa käydä salilla”. Kenenkään ei tarvitse käydä salilla, jollei siitä erityisesti nauti, mutta usein nimenomaan kuntosalilla treenaaminen liitetään ”oikeaan” kuntoiluun ja moni ahdistuu katsellessaan muiden salikuvia somesta, kun itse makaa sohvan pohjalla. Liikunnan tuoma hyvä olo on kiistämätön fakta ja suosittelen kaikkia liikkumaan, mutta liikkuminen on niiiiiiiiin paljon muutakin kuin kuntosalia!
Lasten kanssa touhuaminen käy usein liikunnasta jo itsessään. Härmä vinkkaa kirjassaan kausiajatteluun liikunnan suhteen ja ottamaan tämänkin osa-alueen elämässä rennosti. Kausiajattelussa arki ja liikunta yhdistyvät ihan luonnollisesti; talvella hiihdetään, luistellaan ja tehdään lumitöitä, keväällä lenkkeillään ja pyöräillään, kesällä uidaan ja aherretaan puutarhassa, syksyllä patikoidaan luonnossa, haravoidaan, marjastetaan ja sienestetään. Nämä kaikki edellä mainitut liikunnalliset aktiviteetit voi toteuttaa yhdessä lasten ja perheen kanssa ja kaikki hyötyvät. Lapset oppivat uusia tärkeitä taitoja, kaikki saavat raitista ulkoilmaa ja onnen suosiessa satoa syötäväksi. Liikunnasta ei kannata ottaa sen kummempia paineita.
Ajanpuute voi heijastua myös parisuhteeseen. Voi tuntua, ettei yhteistä, kahdenkeskistä aikaa löydy. Väitän, että aikaa löytyy kyllä, mutta sitä ei välttämättä muista kaiken hektisyyden keskellä priorisoida, koska sitä ei ole otettu tavaksi. Tässäkin pienet asiat merkitsevät. Jollekin perheelle voi tuntua liian isolle satsaukselle palkata lapsenvahti muutamaksi tunniksi ja lähteä kumppanin kanssa pois kotoa, treffeille, mutta jos satsaus ei ole liian suuri, suosittelen. Muutama tunti silloin tällöin kahdestaan kumppanin kanssa tekee hyvää, voit keskittyä vain kumppaniisi, ilman häiriötekijöitä.
Työkalut onnellisempaan arkeen
Härmä vinkkaa kumppaninsa kanssa kehittämästään ”tulevaisuusfoorumista”, jossa he kerran vuodessa käyvät kumppaninsa kanssa keskustelun molempien tulevaisuuden toiveista ja haaveista ja tekevät yhdessä päätöksiä. Olennaista on keskustelu. Jos keskustelu tuntuu liian vaikealta, voi elämän eri osa-alueita (parisuhde, perhe-elämä, harrastukset, vapaa-aika jne.) arvostella leikkimielisesti kouluarvosanoin ja miettiä yhdessä miten huonompia arvosanoja voisi parantaa. ”Tulevaisuusfoorumin” voi pitää esimerkiksi saunan lauteilla, ravintolassa, tai viettää sen parissa koko viikonlopun esimerkiksi lähihotellissa, ilman lapsia tietty.
Ajanhallinnassa olennaista on se mitä tehdään ja mitä jätetään tekemättä. Kuten sanottu, kaikkea ei ruuhkavuosina ehdi. Mieti, mitkä asiat tuottavat sinulle iloa ja mistä et nauti lainkaan. Jos pidät kokkaamisesta, niin hyvä, koska ruokaa lapsiperheessä kuluu. Jos sen sijaan kokkaaminen on pakkopullaa, niin hyödynnä huoletta valmista tai puolivalmista! Jos et tykkää käydä kaupassa, tilaa ostokset kotiin. Jos vihaat silittämistä, älä silitä! Meillä ei ole edes silitysrautaa, eikä -lautaa ja hyvin pärjätään ilmankin, who cares? Paras ystäväni sen sijaan silittää alushousuista lähtien kaiken, koska nauttii siitä, se on hänen omaa, suorastaan terapeuttista aikaansa. Jos et pidä siivoamisesta, palkkaa siivooja. Jos äkkiseltään ajattelet, ettei sinulla ole varaa siihen, niin mieti uudelleen. Mistä voisit nipistää? Peru jonkun turhan naistenlehden tilaus, tai käy suoratoistopalveluidesi hinnat ja tarpeellisuus läpi, tarvitsetko niitä kaikkia? Mene se ajatus edellä, kuinka paljon elämäsi helpottuu ja saat lisää omaa aikaa, kun joku muu siivoaa puolestasi.
Härmä antaa loistavan vinkin ajanhallinnan kaaokselle. Listaa paperin toiseen laitaan kaikki asiat mitkä tuovat sinulle iloa ja toiseen laitaan kaikki asiat mitkä vähentävät iloasi. Esimerkiksi: iloa tuottaa lukeminen, ruuanlaitto, käveleminen, tanssiminen, nukkuminen. Iloa vähentää siivoaminen, riiteleminen kotitöistä ja ajankäytöstä, kaupassa käynti, aikaiset aamuheräämiset. Kun olet listannut mahdollisimman tarkkaan nämä asiat, ala miettimään kuinka voit lisätä iloa tuottavia asioita tai aikaa niiden parissa ja kuinka voit vähentää iloa vähentäviä asioita tai aikaa niiden parissa. Ja sitten vaan toteuttamaan ja voila! Arki muuttuu onnellisemmaksi!
Kuka sinä olet?
Teoksen tärkein oppi on ehkä se, että ole aina oma itsesi. Jotta voit olla oma itsesi, tulee sinun ensin tutustua itseesi. Et voi tutustua itseesi selailemalla somea, sillä väkisin alat vertaamaan itseäsi muihin. Ota aikaa älypuhelimeltasi ja anna ajatusten virrata vapaana. Mieti, mikä tekee sinut onnelliseksi. Mistä sinä nautit? Ruuhkavuosien suorittamisen keskellä, et välttämättä heti muista mitä ne asiat ovat… Yritä palauttaa mieleen mistä nautit lapsena, ennen kahdeksatta ikävuottasi (jolloin olet ollut aidoimmillasi). Monesti samat asiat tuottavat edelleen nautintoa, jos niille antautuu. Tykkäsitkö lukemisesta? Jos kyllä, niin ala lukemaan taas! Tykkäsitkö kiipeillä puissa? Jos kyllä, ala kiipeillä taas! Jos sopivia puita ei satu löytymään, niin kiipeilyharrastuksen voi aloittaa ohjatustikin kiipeilykeskuksissa ja taitojen kehittyessä siirtyä luonnonseinämille tai vuorille. Muitakin kiipeilyn tyyppisiä harrastuksia on, joista saattaisit nauttia, esim. parkour. Tärkeintä on löytää itselleen nautintoa tuottavat asiat ja toteuttaa niitä, vaikka se olisi ajallisesti mahdollista vain 15 minuutin ajan päivässä, niin se jo riittää tuomaan lisää hyvää oloa elämääsi. Tärkeintä on, ettet vertaa itseäsi muihin vaan olet oma aito itsesi. Näin myös lapsesi saavat sinusta hyvän esimerkin ja oppivat tuntemaan juuri sinut! Ole itsesi paras ystävä ja kohtele itseäsi myös niin.