in prison

Jenni Kiviniemi: Mitä narsismi on ja miten tunnistaa se itsessään sekä muissa?

”Miks te erositte?” ”Noku se oli narsisti” – kuulostaako tutulta? Me ollaan enenevissä määrin huomattu, että narsistiksi saatetaan leimata tietämättä, millainen oikeasti on narsisti tai mitä narsismi oikeasti on. Erityisesti nuorten aikuisten keskusteluryhmissä tätä sanaa viljellään paljon ja me halusimme tehdä jutun narsismista lisätäksemme tietoisuutta tästä persoonallisuushäiriöstä sekä ilmiöstä ylipäätään. Pyysimme haastatteluun Jenni Kiviniemen ja seuraava teksti on Jasminin kirjoittama haastatteluun perustuen.

Miksi juuri Jenni?

Jenni on ammatiltaan psykiatrinen sairaanhoitaja sekä ratkaisukeskeinen terapeutti. Hän on myös seksuaalineuvoja ja valmistuu pian mindfullness -ohjaajaksi. Jenni on kirjoittanut kirjan narsismista vuonna 2020, ”Hyvästit narsistille, tervetuloa oma elämä” ja kirjassa hän kertoo myös omia kokemuksiaan. Jennillä on oma yksityinen vastaanottonsa Helsingissä ja hän on erikoistunut narsististen henkilöiden vaikutuspiirissä olleiden (ja olevien) auttamiseen mm. terapeuttisen keskusteluavun sekä ratkaisukeskeisen terapian muodossa.

Jenni on myös perustanut sivuston www.narsismi.info, joka sisältää kattavasti faktaa, vinkkejä sekä tositarinoita narsismista. Itse kuvailisin Jenniä narsismin eksperttinä.

Mitä narsismi on?

Jenni haluaa painottaa kolmea termiä liittyen tähän aiheeseen, mitkä jokaisen olisi hyvä tietää: ”narsismi”, ”narsistinen” ja ”narsisti”. Kun puhutaan ”narsismista”, sillä tarkoitetaan kokonaiskuvaa ja itse ilmiötä kaikkine puolineen. On siis olemassa myös hyvää narsismia, joka on tervettä itsekkyyttä, jossa mm. arvostetaan itseään ja tavoitellaan omia unelmia, mutta hyvässä narsismissa muita ihmisiä ei käytetä välineenä. Terveesti itsekäs osaa myös puolustaa itseään siltä, etteivät muut voi käyttää häntä hyväkseen.

”En kuitenkaan tykkää käyttää sanaa ’terveesti narsistinen’, koska narsismi on kuitenkin niin vakava ja jopa vaarallinen psyykkinen sairaus ja ilmiö, ettei se liity millään tavalla terveesti itsekkääseen toimintaan. Tätä mieltä ovat olleet myös monet muut narsismia tietävät ja tuntevat ammattilaiset. Terveen narsistisuuden sijaan voitaisiin mielestäni puhua terveestä itsekkyydestä.” Jenni kertoo.

”Narsisti” (jota nykypäivänä tunnutaan viljeltävän monissa paikoissa tietämättä asiasta sen enempää) -termi tarkoittaa narsistista persoonallisuushäiriö diagnoosia saanutta henkilöä. Jenni painottaa haastattelussa, että tätä sanaa tulisi käyttää vain ja ainoastaan sellaisissa tilanteissa, joissa tiedetään henkilöllä olevan diagnosoitu tämä erittäin vakava persoonallisuushäiriö.

Jenni kommentoi haastattelun alkuun, ettei hän ole huomannut ainakaan vastaanotollaan turhanpäiväistä ja kevyesti perusteltua ”narsisti” -sanan viljelyä ja siitä tovi keskusteltiinkin, että tätä tapahtuu paljon etenkin nuorten aikuisten keskuudessa. Kun joku on ollut hieman enemmän mustasukkainen tai toiminut narsistin omaisesti, leimataan henkilö herkästi narsistiksi.

Viimeinen, mutta ei suinkaan vähäisin termi on ”narsistinen”. Tätä termiä käytetään silloin, kun diagnoosia ei ole, mutta henkilöllä on selkeästi narsistisia piirteitä. Tarkennuksena lukijalle, että tämä teksti on kirjoitettu näitä termejä noudattaen ja kirjoituksessa ”narsistinen” tarkoittaa aina sitä negatiivista narsistisuutta. Tätä termiä Jenni suosittelee käyttämään suoranaisen ”narsistiksi” leimaamisen sijaan. Eli puhutaan siitä, että henkilö käyttäytyy narsistisesti tai omaa narsistisia piirteitä.

Miten narsisti diagnosoidaan ja voiko narsisti parantua?

Jenni kertoo, että persoonallisuushäiriöiden tutkiminen ja diagnosointi on laaja ja monipuolinen prosessi ja diagnoosin asettaminen on erikoissairaanhoidon tehtävä. Haastatteluihin saattaa osallistua myös diagnosoitavan lähipiiriä kokonaiskuvan hahmottamiseksi. Tutkijat ovat aikanaan pohtineet, voidaanko narsismia edes pitää omana persoonallisuushäiriönään vai onko se osa sosiopatiaa ja psykopatiaa, koska lähes kaikissa persoonallisuushäiriössä on mukana myös narsistisia piirteitä. Lopulta kuitenkin narsismista tuli oma persoonallisuushäiriönsä. Jenni painottaa, että hänen tehtävänsä terapeuttina ei ole diagnosoida ketään.

”Kohdistan apuani narsistisen henkilön vaikutuspiirissä olleille ja oleville. Se minkä aina otan asiakkailtani vastaan sellaisenaan, on se tieto, miten asiakas on oman suhteensa kokenut. Jos asiakas sanoo, että on lukenut narsismista ja hänen tilanteessaan narsismin merkit täyttyvät, niin silloin se on niin. Lähtökohtaisesti terapeutin rooli on ottaa asiakkaan kokemus todesta, poikkeuksena tietenkin esimerkiksi psykoottisuuteen viittaavat piirteet.”

Jenni lisää vielä, että vahvasti narsistisia piirteitä omaava henkilö/narsisti harvoin hakeutuu itse avun piiriin, koska hän ei koe itsessään olevan mitään ”vikaa” ja itseasiassa saattaa ohjata uhriaan menemään hoitoon, koska on edes kehdannut epäillä häntä narsistiksi. Narsistinen henkilö saattaa hakea apua esimerkiksi masennukseen, koska hän on voinut käytöksellään katkaista useita ihmissuhteita ja voi siksi huonosti, mutta kyse ei yleensä ole aidosta muutoksen halusta, vaan enemmänkin masennuksen ”poistamisesta”, jotta narsistinen henkilö voisi jatkaa elämäänsä, kuten ennenkin. Myös psykiatrian erikoislääkäri ja psykoanalyytikko Gustav Schulman kuvailee näin sitä, mitä usein tapahtuu jos narsisti tai narsistinen henkilö hakeutuu hoidon piiriin.

Narsistilta siis puuttuu tavallisesti aito muutoksen halu, jota tarvittaisiin siihen, että hän voisi muuttaa omaa haitallista toimintaa. Jennin mielestä silloin, kun kyse on narsistin sijaan narsistisesta henkilöstä (jolla esiintyy vain joissain määrin narsistisia piirteitä), voi muutos olla mahdollista, riippuen siitä, onko narsistiset piirteet ja käytösmallit kuinka vahvoja. Tähän tarvitaan kuitenkin yleensä intensiivistä psykoterapiaa. Narsistinen henkilö, jolla narsistisen persoonallisuushäiriön kriteerit eivät täyty, saattaa siis pystyä nöyrtymään oman itsensä edessä ja näkemään myös itsessään virheitä, jolloin jonkin asteinen parantuminen voi olla mahdollista.

Jatkamme seuraavassa osassa siitä, miten tunnistaa narsistisia piirteitä itsessään ja muissa, stay tuned!

Odotellessasi haastattelun toista osaa, voit tutustua Jenniin tarkemmin hänen omilla nettisivuillaan, jossa on nyt ajankohtaisesti maaliskuussa tulossa 6h Työpaja narsismia ja läheisriippuvuutta lähisuhteissa kokeneiden tueksi yhdessä Eevi Vuoriston kanssa.

Lisää tietoa narsismista, vertaistarinoita, sekä terapeuttista apua ja tukea löydät myös Jennin esikoiskirjasta Hyvästit narsistille – Tervetuloa oma elämä (Kirjapaja.2020). Jenni kirjoittaa blogia myös Hidasta Elämää -sivustolla ja sitä pääset lukemaan tästä.